tiistai 15. marraskuuta 2011

Laiminlyötynä.


Olen pahoillani etten aina
muista rakastaa sinua.

Olen pahoillani niistä sanoista.

Olen pahoillani kun
hymyni puuttuu ja
pahoillani kun
nauruni routaiseen
maahan nuutuu.

Minä tiedän sinun kaipaavan minua
sitä onnellista naurua
silmieni loistetta.

Nyt ne kaikki ovat salassa
peiton alla piilossa
maailman pahoilta katseilta.

Vain sinä voit nähdä
ellet pelkää pimeää.
© Sunny

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro minulle tarina

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.