torstai 13. lokakuuta 2011

Obetydlig.

Minä näen varjoja jälleen
varjoja kaikkialla.
Kuulen niiden kutsun,
kuulen häilyvät huudot.

Ja ne tuntevat kipuni omanaan.

Haluaisin mennä,
haluaisin
haluaisin.
Mutta en voi.

Äiti, miksen saa?
Miksi pitää olla terve,
miksi pitää painaa liikaa?

Äiti.
Pillerit kolisevat pitkin purkin reunoja.
Äiti, miksen minä saa henkeä?

Minä olen hiljaa
ja kuihdun yksin pois.
Minä en kerro kenellekään.

Muistutus itselle: 35 on hyvä. Täydellinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro minulle tarina

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.