Puumaja ja kaarnalaiva.

Tänään mä oon ollu hyvällä tuulella. Oikeesti, tosi hyvällä tuulella. Oon nauranu, hymyilly, ollu ilonen. Ei sitä kukaan oo nähny, mutta tulipahan oltua. Koulussakin hekottelin itsekseni kun roolattiin Ikan kanssa. Mä niin rakastan Ikkaa.

Mä haluaisin roolata taas. Mun oma pieni enkelityttö teki muhunkin jopa aivan lähtemättömän vaikutuksen. Ihana olento, täytyy myöntää. Ja Zack. Mä en tiedä missä on Suihku. Axelista mä tiedän ehkä turhan hyvin, mutta ainakin se hengittää, vaikka kovasti koittaa lopettaa. Ei se lopeta.

Mä tein just mutakakkuja taas, pitkästä aikaa. Kirppiskin lähestyy, tuolla kentällä ei oo moneen vuoteen järjestetty mitään. Nyt kuitenkin aattelin että voisin leipoo kirppikselle myyntiin lisäks vielä jotain. On ihan sellanen olo, että jos jotain sais kaupaks, niin jäis hyvä fiilis. Tai sitten muuten vaan heittelen kermakakkuja ihmisten naamaan. Käy mulle sellanenkin.
Ikka tulee huomenna, oon odottanu sitä kaks viikkoo. Ens viikonloppuna mä meen sinne, ja nään ihmisiäkin. Ehkä hiukan pelottavaa, kun on eläny täällä pellossa niin jumalattoman pitkän ajan, mutta on hyvä että revin itteni ulos täältä, edes välillä. Ja sit mä odotan pääsiäistä. Voisinkohan olla koko loman siellä... En tiiä. Pitää kysyä.
Vappuakin mä odotan. Siivotaan kesämaja ja sinne kamalalla porukalla kun sillit suolassa, volat kaakkoon ja kaameet bileet. Se käy mulle, mä rakastaisin sitä. Mä tiiän että rakastaisin. Mulla on ollu niitä ihmisiäkin ikävä. Ainakin välillä. Haluun elää.

Mä teen listan siitä mitä mun pitää tehdä ennen kun mä kuolen. En kerro teille mitä siinä on, ennen kun oon toteuttanu ne asiat. Kerron sitten yks kerrallaan tänne, mutta en ennen kun se on tullu toteen. Mä kirjotan ne johonkin lapulle ja piilotan niin varmaan talteen, että varmaan hukkaan sen itekkin. Haittaneeko tuo.

Kirjassa pitää olla kuvia.
Jos kirjaan liimaa kuvia/tekstiä, kirja näyttää paksummalta.
Paksu kirja on kiva.
Paksu kirja jossa on kuvia on kivempi.